Hyvin epäsymmetristä

Heipä hei, ajattelin nyt purkaa vähän paineita. Tekisikö mieli heittää hanskat naulaan? Kyllä on tehnyt mieli. Onneksi on jo sen verran mallailtavaa, että näkee asulla olevan jotain potentiaalia. Ehkä siitä ei tule ihan hirveä. Toisin sanottuna en malta odottaa pääseväni heilumaan coniin päheinen armoreineni ja kilpineni. Sinne on vain vielä hyvin pitkä matka.

Aloitetaan vaikka kengistä, niiden kanssa pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla leikkimään Worblalla. Kaavat olivat suht yksinkertaiset(onneksi!) ja pienten alkuvaikeuksien kautta olen tyytyväinen popottimiin. Kuvassa olevat Worblat ovat jo gessottu ja hiottu, valmiina maalaukseen! Kenkä kaipaa vielä kangasta päällensä, jotain mustaa ja kiiltämätöntä on tulossa.

Nämä kaksi kaunotarta... Sekä kilpi ja olkapanssarit saivat pohjan pahvista, jonka päälle päätyi eristysvaahto. Ahkeran vuoleskelun jälkeen ne saivat kerroksen maalarinteippiä, liisteriä ja sanomalehdenpalasia. Yksityiskohtia lisäsin paperimassalla.

Tähän väliin voin paljastaa koko cossin kantavan teeman: epäsymmetrisyys. Olen onnistunut tekemään jokaisesta yksityiskohdasta ja kappaleesta, joita on enemmän kuin yksi, hyvin erilaisia toisiinsa nähden. En tiedä miten se on mahdollista, mutta olen onnellinen ettei tämä ole menossa kisaan tmv. Toinen olkapanssari on hyvinkin erimuotoinen, en halua laittaa niitä samaan kuvaan.

Hiukan valmiimpana. Olkapäähökötyksistä toinen on  jo suurimmaksi osaksi hiottu, toista vasta aloitettu. Olen ihan varma, että tästä projektista on tuloksena jännetupentulehdus ja selkä rikki, sen verta epäergonomisesti olen työskennellyt. Ei voi mitään...

Kilven työstäminen on ollut melkeimpä terapeuttista. Sitä oli ihana muotoilla vaahdosta ja paperimassayksityiskohdat onnistuivat loistavasti. Ainut murhe oli epätasainen liisterisanomalehtipinta, jonka joudun päällystämään kokonaan. Keksin hommaan ihan oman sotkunkin, liimaa ja kittiä sekaisin. Tuo pinta hiukan joustaa, joten tarvitsin jotain joka ei heti halkele.

Kilpi<3 Peitsi on vielä vaiheessa harjanvarsi. Ison kappaleen eristysvaahdottaminen ja liisteröiminen ei kauheasti houkuttele.

Kolme viimeistä päivää olen pelkästään lisäillyt yksityiskohtia tähän paholaiseen. Worbla_ei_ole_kivaa_työstettävää. Kyllä, se saattaa olla helposti muotoiltavissa ja sitä voi leikata saksilla, mutta! Ellei yksityiskohtia runno väkivalloin paikalleen, ne irtoavat. Ne saattavat irrota vaikka vaikuttaisivat olevan todella tiukasti kiinni. Worbla-softis-Worbla-kappaletta taivuttaessa ja uudelleelämmittäessä on todella vaivalloista saada tasainen iso pinta. En tiedä teenkö jotain väärin, mutta olen onnellinen kun kaikki Worblat menevät gessottavaksi...

Ja tuota, kukaan ei varmasti huomaa että armorin toinen tissiosa on alempana/erilainen, eihän? Se on vain osa sitä epäsymmetrisyyttä.. Hiukan ketuttaa, kun en tajunnut korjata(huomata) asiaa aiemmin. :(

Tuon panssarin kaavoittaminen oli ihana pulmapähkinä. En halunnut rumaa saumaa kaulukseen, joten jouduin tekemään sen yhtenäisenä. Pääni mahtuu juuri ja juuri aukosta sivusuunnassa sisään. Sivusaumojen siisteyden suhteen olen luovuttanut, ne tulevat hiukan röpsöttämään. Kappaleiden pukeminen päälle yksin on hyvin vaivalloista. Poistin jo olkapäistä velcrot, koska niiden kohdistaminen oli tuskaa. Olisin halunnut lisätä armorin sisälle jonkinlaisen velcro+rengas-kiinnityksen, mutta joutuisi omaamaan hyvin pienet kädet että sellaisen saisi kiinni armorin ollessa päällä.. Huoh.

Ja niin! Pahoitttelen järkytystä, jos joku pelkää paljaita vatsoja, mutta sovittaminen oli näin helpointa.
Oli hieno tunne kokeilla rinta- ja olkapääpanssareita samaan aikaan päälle, hiukan näki millainen asusta tulee. Jos aiemmin oli luovuttamassa, niin kokonaisista kappaleista kyllä näkee sitten kaikkein tuskaisten työtuntien tuloksen.

Tässä testi, millainen kankaaseen painettavasta kuviosta pitäisi tulla. Ostin jo violettia kangasväriä, joka purkissa näytti hyvältä mutta kankaalla sitä ei näkynyt juuri ollenkaan. Sekoitan varmaan väriin hiukan peittovalkoista, kun ei oikeansävyistä violettiä löytynyt edes Helsingistä.

Pääsisipä jo ompelemaan. Mekon kaavoitus pelottaa vielä enemmän, kuin rintapanssarin aloitus. En ole koskaan ommellut tyköistuvaa yläosaa mekkoon, saatika vuorellista mekkoa piilovetoketjulla. Alaosa on onneksi pöyheä ja tyllihame tulee kohottamaan sen hienoksi.

Ehkä olisi aika myös paljastaa, mitä olen tekemässä.

Kuvat: http://tera-online.cc/

:3 Valitsin tottakai kaikkein hassuimman heavy-armorin mitä Elineillä saattaakaan olla. Pöyheä hame, hymynaama ja armori, kaikki löytyy. Aseista taisin ottaa vain yhden ensimmäisitä mitä sattui vastaan, tuo peitsi ei olekaan mikään erikoinen, kilpi sentään kivempi.
On myös hyvin loogista, että teen asun tuossa värissä, mitä ei itse pelistä löydy. Ihanan epävirallista :D

Seuraavaksi uuden kilometripäivityksen aiheena toivottavasti mekko.

-Kis